Laine Kauno

Rehtori, opetusneuvos, entinen Lions piirikuvernööri Kauno Laine on poissa. Kauno Laine kuoli torstaina 17.kesäkuuta 97 vuoden iässä. Kauno Laine oli Lions Club Sodankylän viimeisin elossa ollut perustajajäsen ja 100 % Lion yli 60 vuoden ajan.

Kauno Laine syntyi 20.7.1923 Laviassa. Lapsuutensa ensimmäiset vuodet Kauno asui isoäidin luona Ulvilassa. Kaunon äiti oli kotoisin Laviasta ja isä oli maatalon omistaja Ulvilassa, he asuivat eri paikkakunnilla. Kun Kauno meni alakouluun, hän palasi takaisin Laviaan äitinsä luo. Hän kävi koulut Laviassa, mutta vietti aikaa myös Ulvilassa isoäidin ja isän luona. Hän kävi Laviassa keskikoulun ja ehti olla pari vuotta väliaikaisena opettajanakin Laviassa ennen sotaväkeä.

Sotilaspalvelukseen

Talvisodan aikaan Kauno toimi kotirintamalla vartiotehtävissä ja lähettinä, sotaväkeen hän oli vielä liian nuori. Jatkosodan alkaessa Kauno täytti 18 vuotta ja hän aloitti varusmiespalvelun Kouvolan varuskunnassa. Alokaskoulutus oli erittäin nopea, kun Kauno astui palvelukseen 8. maaliskuuta, niin hän oli rintamalla jo kesäkuun alussa. Alokasaika oli muutenkin erikoinen, keskikoulun käyneenä hänet valittiin heti parin päivän kuluttua ryhmänjohtajakoulutukseen.

Koulutus oli varsinainen pikakoulutus, lähes kaikki aika käytettiin erilaiseen maastokoulutukseen. Heti kun koulutus loppui, tuli komennus rintamalle Keski-Kannakselle ja Adolf Ehrnroothin rykmenttiin. Rintamalla Kauno sai pikakoulutuksen panssarintorjuntatehtäviin ja hän palveli 14. Panssarintorjuntakomppaniassa.

Jatkosodassa

Kun Kauno aloitti rintamalla, elettiin asemasotavaihetta ja tilanne oli varsin rauhallinen. Rintamat pysyivät paikallaan ja oli vain pientä keskinäistä vihanpitoa sekä partiotehtäviä. Kauno kertoi, että etulinjat olivat niin lähekkäin, että naapurin yskiminen kuului, kun he olivat juoksuhautavartiossa.

Rykmentin komentaja Adolf Ehrnrooth kävi säännöllisesti tarkastamassa joukkojansa. Kauno muisteli kuinka Ehrnrooth tuli kerran korsuun ratsuhousuissaan ja kun naapuri ampui häirintätulta, hän totesi, että ”Ryssä taitaa vihata minun ratsuhousujani". Sitten hän seurasi, kun joku sotilas oli saanut korsuun paketin ja paketin antimia nautittiin, jolloin komentaja sanoi ärrää särkien, että ”.. ja tykkimiehet elää täällä kuin porvarit"

Neuvostoliiton suurhyökkäys alkoi kesäkuun 9. päivänä vuonna 1944. Kauno Laine haavoittui jo ensimmäisenä hyökkäyspäivänä Ohdassa ja hänet kuljetettiin 3. Sotasairaalaan Naantaliin. Kun hän pääsi sairaalasta heinäkuun lopulla, hänet komennettiin upseerikoulutukseen Niinisaloon. Sodan loppuaika meni upseerikoulutuksessa ja syksyn 1944 aselevon jälkeen heidät kotiutettiin marraskuun puolivälissä. Kauno Laineen sotilasaika kesti 1,5 vuotta, josta rintamapalvelusta ehti kertyä vuoden verran. Hänen sotilasarvonsa oli yliluutnantti.

Opettajakoulutukseen Kajaaniin

Kauno Laine oli hakenut opettajavalmennukseen jo välirauhan aikana vuonna 1940. Joulukuussa 1944 Kauno sai opettajanvalmistuslaitoksesta kirjeen, että hän pääsee opiskelemaan Kajaaniin ilman pääsykoetta tammikuussa 1945 alkavalle kurssille. Opettajakoulutus kesti tuolloin viisi vuotta, mutta aikaisempien opintojen, opettajatyön ja rintamapalvelun takia oli niin paljon hyväksi luettua opiskelua, että hän valmistui jo joulukuussa 1947, kolmen vuoden opiskelun jälkeen.

Naimisiin Eilan kanssa

Opettajan ura alkoi Muurolan kansakoululla tammikuussa 1948. Kauno oli tavannut tulevan puolisonsa Eilan koulun opintoreissulla. Kauno ja Eila menivät naimisiin vuonna 1948.

Eila-vaimo oli kotoisin Rovaniemeltä ja kun he syksyllä 1949 kumpikin saivat opettajan viran Sodankylästä, he muuttivat kunnanviraston vieressä sijainneeseen parakkimajoitukseen. Kitisenrannan koulua rakennettiin pikkuhiljaa kesäisin, työt keskeytettiin aina talven ajaksi, koulu valmistui sitten aikanaan vuonna 1951.

Opiskelu tapahtui tuolloin parakeissa Kitisenrannan pihassa, siinä oli kaksi parakkia pihassa ja vanha puurakennus, jossa oli kaksi luokkaa. Asuntotilanne Sodankylässä oli 1950-luvun vaihteessa haastava. Kun Sodankylän seurakunnalla ei ollut vakituista kanttoria, kirkkoherra Aittokallio värväsi Kaunon kanttoriksi. Kauno lupasi tulla kanttoriksi sillä ehdolla, että hän pääsisi asumaan kanttorin taloon. Eila odotti jo perheen esikoista Marjaa ja parakkimajoituksesta piti päästä parempaan paikkaan. Laineet majoittuivat kanttorin talossa Kitisenrannan koulun valmistumiseen saakka. Syksyllä 1951 Laineen perhe muutti asumaan Kitisenrannan koululle, missä he asuivat vuoteen 1979 saakka, jolloin he muuttivat omakotitaloonsa.

Kitisenrannan koulun rehtoriksi

Kun Kitisenrannan koulu otettiin käyttöön, paranivat opiskelumahdollisuudet merkittävästi. Oppilaita oli paljon ja luokkakoot suuria. Maksimimäärä luokassa oli tuolloin 40 oppilasta. Opettajilla oli tuolloin hyvä auktoriteetti oppilaisiinsa ja näin oli pakko olla, koska luokkakoot olivat isoja ja koululla opiskeli enimmillään 620 oppilasta. Kauno Laine valittiin laajan kokemuksensa ansiosta Kitisenrannan koulun rehtoriksi kun Ensio Hanski vuonna 1969 jäi eläkkeelle. Tuohon aikaa Kitisenrannalla opetti useampikin rintamakokemusta omaava opettaja. Heitä olivat Kaunon lisäksi Arvo Ylitalo, Pertti Kivioja ja Ensio Hanski.

Ammattikoulua perustamassa

Kauno Laine oli Sodankylän kunnan vastuuhenkilönä, kun Sodankylän ammattikoulutusta kehitettiin. Kauno toimi hallituksessa, kun koulu perustettiin vuonna 1966. Koulusta tuli kuntaliiton koulu ja osakkaina olivat Sodankylän lisäksi Kittilä ja Inari. Kuntayhtymän koulun vetäjäksi valittiin rakennusinsinööri Martti Vielma, joka oli toimeksi paneva mies.

Luottamustehtäviä ja Lions toimintaa

Opetustyön lisäksi Kauno Laine on toiminut pitkään kunnallispolitiikassa. Valtuustovuosia ehti kertyä 19. Ensimmäinen valtuusto oli kolmevuotinen ja seuraavat neljä valtuustokautta nelivuotisia. Kunnanhallituksessa Laine ehti toimia runsaat 10 vuotta, sitten oli eri tehtäviä lautakunnissa ja toimikunnissa.

Sodat kokeneen sukupolven aktiivisuutta ei voi kuin ihmetellä. Kauno Laine toimi Kitisenrannan koulun rehtorina, kunnallispoliitikkona lähes 20 vuotta, opettajien ammattijärjestön johtotehtävissä, ammattikoulun käynnistämisessä Sodankylässä, kirkkovaltuustossa yli 15 vuotta, maanpuolustusjärjestöissä sekä rakkaimmassa harrastuksessaan, Lions toiminnassa.

Kauno Laine oli viimeinen elossa oleva Lions Club Sodankylän perustajajäsen, entinen piirikuvernööri sekä 100 prosenttinen leijona (osallistuen kaikkiin kokouksiin) yli 60 vuoden ajan. Viimeisen kerran Kauno Laine osallistui Lions Club Sodankylän kuukausikokoukseen 21. toukokuuta 2021. Hän oli suuri esimerkki ja kannustaja kaikille Lions Club Sodankylän jäsenille.

Kaunon ja Eilan perheeseen kuului kolme lasta, Marja, Outi ja Matti. Lapsenlapsia on seitsemän ja lapsenlapsenlapsiakin neljä. Kauno Laine on tehnyt Sodankylässä pitkän päivätyön opetuksessa, maanpuolustuksessa ja eri järjestöissä. Kiitoksena ja huomionosoituksina hänet on nimitetty opetusneuvokseksi vuonna 1981, Jääkäriprikaatin kunniajääkäriksi vuonna 2014 sekä palkittu korkeimmilla Lions-liiton huomionosoituksilla.

Kauno Laineen siunaustilaisuus järjestettiin Sodankylän kirkossa 7. heinäkuuta. Kaunon toivomuksesta Lionit kantoivat hänet viimeiselle matkalleen.

Jari Haavisto