Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Salokas Silja

LC Helsinki/Maininki
s. 19.8.1943 Joutseno
k. 17.10.2023 Vantaa

Silja Salokas on poissa. Silja oli Karjalan tyttöjä, Joutsenossa syntynyt. Hän menehtyi täytettyään juuri 80 vuotta. Hän sairasti pitkään ja sai varmasti lisäaikaa karjalaisen iloisuutensa, positiivisuutensa ja voimakkaan elämänhalunsa ansiosta.

Silja oli LC Helsinki/Maininki -klubin perustaja, sen sielu. Lions -toimintaan hänet tutustutti puoliso Jarmo Hotti. Silja palasi useasti etenkin Jarmon piirikuvernöörikauteen. Puolisojäsenestä jäseneksi hän siirtyi vuonna 1997. Kun B-piirissä oltiin sitä mieltä, että Lauttasaareen tarvittaisiin naisklubi, Silja tarttui toimeen. Uusi klubi aloitti vuonna 2002 ja Silja oli luonnollisesti klubin ensimmäinen presidentti.

Lionstyö oli Siljalle enemmän kuin harrastus, se oli elämäntapa. Hän toi vuosien varrella klubiin uusia jäseniä, ideoi ja suunnitteli eri toimikuntien ja aktiviteettien toimintaa. Hän oli aina valmiina, innokas ja ahkera toteuttamaan niitä. Hän myös osasi innostaa muut mukaan. Hän ehti toimia niin klubissaan kuin piirissä monissa eri tehtävissä.

Silja osallistui puolisonsa kanssa järjestön toimintaan laajemminkin: kolmesti Conventioniin, useita kertoja Europa Forumiin ja NSR-kokouksiin ja kuvernöörineuvostoon sekä tietenkin SLL:n vuosikokouksiin. Muistamme hänet monilta klubilaisten kanssa tehdyiltä vuosikokousretkiltä Lions-aatteelle omistautuneena ja ilon ja hyvän mielen tuojana.

Viimeisinä aikoina Siljaa kannatti paljon hänen maalausharrastuksensa. Hän oli taitava ja arvostettu silläkin alalla. Vuosien varrella hän osallistui moniin näyttelyihin ja maalausmatkoihin etelän valoon. Tuliaisina oli aina upeita teoksia.

Silja oli pidetty ja aikaansaava leijona. Hän sai lukuisia ansiomerkkejä arvostuksen osoituksena tekemästään työstä. Siljalle itselleen ehkä mieluisin oli kahden ruusukkeen ansiomerkki, jonka piirikuvernööri ojensi hänelle klubimme 20-vuotisjuhlassa syksyllä 2022.

Iloista ja osaavaa leijonaa on ikävä.