"Tuosta päivästä minulla on edelleen lämpimiä muistoja."

"Eletään tapahtumarikasta vuotta 2007. Keskiviikkona, joulukuun 19. päivä ja kello lähenee ilta seitsemää. 35-vuotias tummaan pukuun pukeutunut laitilalainen nuorimies istuu omalla paikallaan Laitilan kievarin ison kabinetin hienossa pöytämuodostelmassa ja jännittää tulevaa seremoniaa. ”Tai onkohan tämä jonkun muun paikka”, pyörii nuorenmiehen mielessä ja hänen katseensa hapuilee hermostuneesti kabinetin oviaukkoon, josta lappaa sisälle iloisesti rupattelevia miehiä. Kukin löytää oman paikkansa, eikä kukaan häädä allekirjoittanutta pois tämän istumapaikalta. Edessä on juhlallinen uusien lionien vastaanottoseremonia, näin kummini Topi-Matti oli minulle kertonut.

Vuonna 2007 Suomessa pidettiin kolmipäiväiset Eurovision laulukilpailut. Lordin historiallinen voitto Euroviisuista vuotta aiemmin toi kisat nyt Suomeen. Kansainvälisesti uutisissa pyöri lähinnä EU:n laajeneminen Bulgarian ja Romanian liityttyä unioniin sekä Ranskan presidentinvaalien kääntyminen Nicolas Sarkozyn voitoksi. Kaiken kaikkiaan kotimaassa historiakirjoihin merkittiin liian surullisia uutisia. Koko kansan rakastama laulaja Kirill ”Kirka” Babitzin siirtyi ajasta ikuisuuteen veljensä Sammyn rinnalle taivaan tähtiesiintyjien joukkoon. Jokelassa tapahtui koko Suomea ravisuttanut surullinen asia, josta emme ole ehkä toipuneet vieläkään.

Vuoden loppupuolella LC Laitila/Untamoisen silloisen jäsentoimikunnan johtaja oli kutsunut minut pieneen haastatteluun. Haastattelun aluksi minulle kerrottiin yleisesti liontoiminnan arvoista, kansainvälisestä ja kotimaisesta toiminnasta sekä LC Untamoisten periaatteista ja toiminnasta. Haluan mainita, että siihen asti minulla oli aivan väärä kuva liontoiminnasta, mutta herrat Helge Heinikkala ja Jouko Varjo muuttivat käsitykseni hyvin isällisellä ja ystävällisellä juttutuokiolla. Tuosta päivästä minulla on edelleen lämpimiä muistoja ja muistan ajatelleeni, että ”tuossa toiminnassa haluan olla mukana”, kuten Aarno Niemi muutamaa vuotta myöhemmin M-piirin osalta teemaksi lanseerasi.

Haastattelun jälkeen minut esiteltiin vielä LC Untamoisten jäsenistölle ilman omaa läsnäoloani ja klubi suoritti sääntöjensä mukaisen äänestyksen. Sekin minua jännitti; enempää kahta ”ei ääntä” ei ollut varaa saada päästäkseni mukaan klubin jäseneksi.

Kello on 19:00, kokous alkaa. Presidentti Tapani Kaila ottaa ohjat käsiinsä. Se ”vanha” Leijonalaulu laulettiin ilmoille niin että! Pian tullaankin asialistan kohtaan 5., josta alla suora lainaus sihteeri Viitasen laatimasta kokouksen pöytäkirjasta:

5§ Uusien veljien vastaanotto

Uusina veljinä klubin jäseneksi vihittiin Sami Lohisto ja Marko Niemi asiaankuuluvin juhlallisuuksin protokollan mukaisesti, jonka jälkeen arvon presidenttimme pyysi ladyjä siirtymään juhlasalin puolelle nauttimaan toistensa seurasta ja vuodenajan virvokkeista kokouksen loppuajaksi.

Seremonian jälkeen rintaani koristi hieno lionpinssi, jonka kantaminen edellytti minulta leijonavalaa eli lupausta toimia lion periaatteiden ja klubin ohjeiden ja sääntöjen mukaan.

Tuolta joulukuun ensimmäiseltä lionpäivältäni muistuu mieleeni vielä yksi erityinen asia. Lion Kalevi Hietanen toi veljellisesti esille, että ”se on Sami silläviisiin, että jokahine Untamoine ostaa sitte Laitila-aiheisen taulusarjan kotiinsa” . Köyhdyin 200 euroa ja sain ensimmäisen tulikasteen siitä mitä Untamoisten varainkeruu on. Tuo taulusarja on minulla vieläkin, pakattuna samoihin pahveihin. Liekö arvo yhtään noussut, mietin hymyssä suin.

Liittynyt jäseneksi 19.12.2007