LION 3/22: Vieraslajien torjunta on helppoa ja tärkeää työtä
Luontokato, eli lajien ja elinympäristöjen monimuotoisuuden väheneminen, on ilmastonmuutoksen ohella suuria ihmiskuntaa haastavia ongelmia tällä hetkellä.
Haitalliset vieraslajit ovat maailmalla yksi merkittävin luontokatoa aiheuttavista tekijöistä, ja luontovaikutusten lisäksi vieraslajit voivat aiheuttaa ihmisille ja kotieläimille terveydellistä, taloudellista tai kulttuurista haittaa. Ilmaston, ja samalla myös Suomen lämpenemisen myötä yhä useampi haitallinen vieraslaji tulee pärjäämään aikaisempaa paremmin myös pimeänä ja kylmänä pidetyssä Pohjolassamme.
Samalla vieraslajien aiheuttamat haitat tulevat lisääntymään. Haitalliset vieraslajit ovat kuitenkin sellainen ympäristöongelma, johon on onneksi tarjolla helppoja, mutta olennaisen tärkeitä tapoja myös tavallisen suomalaisen vaikuttaa; vieraslajihavaintojen ilmoittaminen pihapiiristä ja luonnosta, luontoon levinneiden vieraslajien kitkeminen sekä uusien leviämisten ennaltaehkäisy omien valintojen kautta.
Havaintojen ilmoittamiseen on tarjolla useampi helppo älypuhelimella käytettävä työkalu, ja ilmoittamisesta voi tehdä itselleen mukavan luontoharrastuksen lintubongailun tapaan. Vieraslajien torjuntaa Suomessa tekevät pääasiassa yhdistykset, aktiiviset kansalaiset ja kunnat. Tällä hetkellä haitallisten vieraslajien kasvustoja löytyy kuitenkin vielä enemmän kuin aktiivisia vieraslajien torjujia, joten kaikki uudet silmä- ja käsiparit ovat tervetulleita mukaan.
Kestävämpiä torjuntatuloksia
Jo levinneiden vieraslajien kitkennässä kotipuutarhurien ja talkooporukoiden käytössä ovat tavallisimmin ns. mekaaniset torjuntatavat, kuten espanjansiruetanoiden keräily tai kasvien ylöskaivaminen, niittäminen tai kasvuston peittäminen katekankaalla tai biohajoavalla peitemateriaalilla. Suurempien kurtturuusupuskien hävittämisessä täytyy välillä turvautua myös koneisiin.
Vieraskasvilajien torjunnassa on käytetty myös ns. kasvintorjunta-aineita, joita ei kuitenkaan voi käyttää vesistöjen lähellä. Usein mekaanisella torjunnalla saavutetaan myös kestävämpiä torjuntatuloksia kuin myrkyttämällä. Myrkyttäminen tehoaa vain torjuttuun yksilöön, eikä vaikuta maassa olevaan siemenpankkiin.
On tärkeää kuitenkin huomata, että vieraskasvien torjunnassa ei voi soveltaa mitään yleispätevää, kaikille lajeille sopivaa menetelmää tai ajankohtaa. Oikea menetelmä ja ajankohta määräytyvät aina kohdelajin mukaan; milloin taimet itävät, missä vaiheessa kukintavaihe alkaa ja milloin siemenet ovat kypsyneet itämiskykyisiksi.
Torjunta on tärkeää ajoittaa niin, että uusia siemeniä ei ehdi muodostumaan. Esimerkiksi jättipalsami tai komealupiini lisääntyvät ainoastaan siemenistään, joten kitkentä on tärkeää ajoittaa ennen siemenkotien ilmestymistä. Espanjansiruetana voi kasvettuaan sukukypsäksi tuottaa yhteensä 200–400 munaa yhden kasvukauden aikana, joten niiden kerääminen on hyvä ajoittaa kevääseen etanoiden ollessa vielä pieniä.
Tutustumalla tarkemmin vieraskasvilajien lisääntymisbiologiaan oppii myös, että yksittäisen vieraslajikohteen torjuntaan menee paljon aikaa. Lajista riippuen, siemenestä lisääntyvät lajit ovat todennäköisesti onnistuneet muodostamaan siemenpankin, josta voi nousta uusia taimia useamman vuoden tai jopa vuosikymmenten ajan. Valittua kohdetta tulee seurata ja torjuntatoimia tehdä useamman kerran kasvukauden aikana. Näin varmistetaan, että kaikki lisääntymiskykyiset yksilöt on löydetty ja poistettu.
Haitalliset vieraslajit ovat jo ehtineet vakiintua moneen paikkaan, mutta toimeen tarttumalla on mahdollista nopeastikin – jo parissa vuodessa – saada positiivisia torjuntatuloksia. Kulmat kuntoon!
Markus Seppälä, vieraslajiasiantuntija, VieKas LIFE -hanke, Suomen luonnonsuojeluliitto
Lue lisää tästä ja monista muista mielenkiintoisista aiheista tuoreesta LION 3/22-lehdestä osoitteessa lions.fi/lionlehti.