Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Digiajan uusi apuväline haastaa valkoisen kepin

Julkaistu: , Kategoria: Jäsenet

15. lokakuuta vietetään kansainvälistä valkean kepin päivää. Valkoinen keppi on ollut näkövammaisten apuväline ja tunnus jo vuosikymmeniä, ja sen synty ja leviäminen liittyvät läheisesti Lions-historiaan.

Eräänä etappina oli kuuluisan sokean kirjailijan Helen Kellerin kansainvälisessä vuosikokouksessa leijonille esittämä pyyntö toimia sokeiden silminä.

Näkövammaisten auttaminen onkin ollut Lions-organisaation keskeisimpiä toimintoja ja se on nytkin kuluvan juhlavuoden yksi painopistealue.

Suuret ideat kehittyvät usein pitkän ajan kuluessa ja sitten ne leviävät kerralla. Myös valkoinen keppi noudatti tätä kaavaa.

Näkövammaiset ihmiset olivat toki kautta historian käyttäneet keppejä päästäkseen liikkumaan esteistä huolimatta, mutta ympäristön teknistyessä haasteet kasvoivat: hevoset vaihtuivat nopeasti liikkuviin autoihin, tuli liikennevaloja, suojateitä, katujen reunuksia ja rakennustyömaita.

Valkoinen keppi oli tähän yksi ratkaisu. Se kertoo muille näkövammaisesta, ja auttaa häntä itseään havaitsemaan maata lähellä olevat esteet. Mutta monimutkaistuvassa ympäristössä tämä ei enää riitä. Keppi ei kerro esimerkiksi rinnan ja pään tasolla olevista kulkuesteistä.

Opastutka auttaa näkövammaista

Nyt tähän saattaa olla ratkaisu. VTT on Tekesin rahoituksella kehittänyt tutkalaitteen, jonka näkövammainen pukee päälleen kuin sykemittarin.

Joitakin samantapaisia laitteita on jo ollutkin maailmalla, mutta niissä on muuan rajoitus: ne pitää laittaa vaatteitten päälle, sillä niiden käyttämä havaintotekniikka ei läpäise kunnolla eri tekstiilejä. Suomalainen tuote on erilainen.

– Siinä on korkealla radiotaajuudella toimiva tutka, jonka signaali läpäisee vaatemateriaalin. Näin laitetta voi pitää esimerkiksi takin alla huomaamattomasti, erikoistutkija Tero Kiuru VTT:ltä kertoo.

Hän esitteli laitetta yhdessä Mikko Metson kanssa Lions-organisaation kansainvälisen toiminnan johtaja (MDC) Markus Flaamingille sekä PDG Veikko Teeriojalle. Paikalla oli myös yksi Opastutkan testaajista, Näkövammaisten liitossa nuorille nettiradiota tekevä Johanna Herranen, näkövammainen itsekin.

Laite toimii hieman samaan tapaan kuin auton peruutustutka. Se välittää ympäristöstä keräämänsä informaation käyttäjälleen värinä- tai äänipalautteena laitteeseen, joka laitetaan vyöllä esimerkiksi rinnan päälle.

Idea syntyi sattumalta

Niin kuin usein tapahtuu, tämäkin keksintö syntyi sattumalta.

‒ Istuimme työkaverien kanssa linkkejä koskevassa projektikokouksessa ja huomasimme yllättäen, että radiolähetin ja -vastaanotin ottivat häiriöitä ympärillä istuvista ihmisistä, Kiuru kertoo.

Silloin joku keksi, että tästä ilmiöstähän voisi kehittää näkövammaisille apuvälineen. Opastutkan idea oli syntynyt.

Opastutkaa on kehitetty vuodesta 2014 ja nyt ollaan jo hyvin pitkällä. Tutka tunnistaa suurimman osan ympäristön esteistä, mutta haasteitakin on: ohuet oksat, pensaat ja muun muassa langat.

Laitetta on testattu Valviran hyväksymässä kliinisessä laitetutkimuksessa, jossa yhteistyökumppaneina ovat olleet Kuopion yliopistollinen sairaala ja Näkövammaisten liitto ry.

Testiryhmässä oli 25 näkövammaista, joista 14 oli sokeaa, 7 heikkonäköistä ja 4 kuurosokeaa. Kolme heistä oli lapsia.

92 % koekäyttäjistä oli sitä mieltä, että opastutka auttoi havainnoimaan ympäristöä paremmin. 80 % koki luottamuksen itsenäiseen liikkumiskykyyn parantuneen ja 32 % ottaisi testilaitteen heti sellaisenaan käyttöönsä.

Kiuru haluaisi lapsia lisää testaajiksi, sillä ennakkoluulottomina lapset saattavat keksiä aivan uudenlaisia käyttötapoja.

Lue koko juttu LION-lehdestä nro 5.

Teksti: Thorleif Johansson

Kuva: Antti Tuomikoski