Keniassa keitetään aurinkoenergialla
Myös viime kauden järjestömme kansainvälinen presidentti Gudrun Yngvadottir oli valinnut vuoden ajalta merkittävien hankkeiden joukkoon aurinkokeittimen ja esitteli kuvan käynnistään Keniassa Milanon kansainvälisen vuosikokouksen avaustilaisuudessa.
Materiaalit pääosin Suomesta
Alkuperäinen suunnitelmamme oli hankkia tarvittavat materiaalit Keniasta. Se osoittautui kuitenkin mahdottomaksi ja materiaalit hankittiin pääosin Suomesta. Suureksi avuksi projektissa tuli UPM, joka lahjoitti meille 300 keittimen filmivanerit. Ne leikattiin Suomessa vesileikkausmenetelmällä ja toimitettiin Keniaan koottaviksi. Tekemisen myötä materiaaleja opittiin hankkimaan Keniasta ja muualtakin alan toimittajilta.
Projektin edetessä tapahtui koko ajan tuotekehitystä sekä materiaalien, että rakenteen osalta. Onneksi projektiryhmä oli insinööripainotteinen.
Keittimen käyttöön opastusta
Keniasta mukaan saatiin aurinkokeittimistä innostunut paikallinen aurinkoruuanvalmistuksen asiantuntija Margaret Owino. Hän laati keittimen käyttöön soveltuvan keittokirjan ja oppaan. Ilman sitä sinänsä yksinkertaisen laitteen käyttö olisi jäänyt vähälle tai jopa kokonaan tekemättä.
Keittokirja sisältää yksityiskohtaisen ohjeen keittimen käytöstä, huollosta sekä ohjeet tavallisimpien paikallisten ruokalajien valmistuksesta.
Suuren keitinmäärän jakelu heikkojen tieyhteyksien taakse oli haaste projektille. Kenialaiset Lions -yhteistyökumppanimme ratkaisivat ongelman varsin käytännöllisesti. Jakelualueelta kutsuttiin kolmeen koulutukseen yhteensä 60 henkilöä maakunnan eri vapaaehtoisjärjestöistä. Iäkkäin koulutettu oli 92-vuotias.
Koulutuksen saatuaan kouluttajat lähtivät jakamaan keittimiä loppukäyttäjille samalla opastaen heitä. Nyt kesän aikana kaikki keittimet on saatu käyttöön. Keniassa keitetään nyt aurinkoenergialla.
Tuotekehitys jatkuu
Vaikka keittimet on nyt jaettu, tuotekehitys jatkuu. LC Helsinki Pohjois-Haagan askartelupajalla on jo monia uusia versioita.
Viimeisin kehityskokeilu on ollut valmistaa keittimen rungot kokonaan metallista. Sellaisen mallin tuotanto voitaisiin siirtää kokonaan Keniaan, sillä metallin käsittelyyn sopivia laitteita sieltä löytyy. Jos tämä suunnitelma onnistuu, keitinten tuotanto voidaan siirtää kokonaan kenialaisten vastuulle.
Aurinkokeitin toimii Suomessakin
Auringonvalon teho Suomessa on ilman muuta vähäisempi kuin päiväntasaajan tienoilla olevassa Keniassa. Suomessa on kesällä pitkät ja valoisat päivät.
Innokas projektiryhmän jäsen paistoi keittimellä kakun, sekä perunajauhelihavuoan. Perunat otettiin suoraan pakastimesta ja onnistui loistavasti. Suomessa aurinkokeitintä voi käyttää huhtikuusta syyskuulle.
Jatkoprojekti lahjoitusvaroin
Yhteispohjoismaisen NSR/LCIF-projektin jatkotoimet päättyvät syksyllä 2019. Yllättävä jatkomahdollisuus toimituksille löytyi suomalaisen yksityishenkilön kautta. Hän oli kuullut hankkeestamme aamuradiosta ja tarjoutui rahoittamaan jatkotoimituksia 75 000 eurolla.
NSR-projekti päättyy, mutta LC Helsinki Pohjois-Haaga on päättänyt jatkaa toimituksia. Uusi projekti on käynnistynyt ja toimituksia aletaan tehdä syyskuussa. Kenialaiset yhteistyökumppanimme jatkavat mielellään yhteistyötä.
Toiveena on, että Suomesta löytyy muitakin lisärahoittajia. Aurinkokeitin on selvästi myös Suomen hallituksen mukaisiin ilmastotavoitteisiin sopiva hanke. Sen käyttö säästää metsiä Keniassa ja estää eroosiota. Naisten ja lapsien kilometrien mittaiset puunhakureissut jäävät historiaan.
Lisärahoitushankkeisiin etsimme keinoja syksyn aikana.
Teksti: PID Jouko Ruissalo, työryhmän puheenjohtaja ja PDG Heikki Saarinen, projektipäällikkö
Kuvat: Heikki Saarinen
Lue tästä ja monista muista mielenkiintoisista aiheista LION 04/19 -lehdestä www.lions.fi/lionlehti.
Aurinkokeittimiä Keniaan
Pohjoismaisena yhteistyönä toteutettu kaksivuotinen palveluprojekti, joka on ollut Suomen toteuttama.
Käynnistyi 2016 Pohjoismaisen yhteistyöneuvosto NSR:n päätöksen jälkeen.
Vuosibudjetti on ollut noin 90 000 euroa.
Jakelusta kyliin ovat vastanneet Lions-järjestön kouluttamat avustajat. Käytännön toimituksesta ovat vastanneet suomalaiset.
Projekti päättyi kaudella 2016–2017. Jatkotoimet ja seuranta jatkuivat kausilla 2017–2018 ja 2018–2019.