Lionit mukaan Itämerihaasteeseen
Leojen tämän kauden hallituksen presidentti Clara Nilsson kertoi tavoista, miten nuoria ja etenkin leoja saataisiin mukaan lionstoimintaan. Nilsson oli haastatellut 14:sta, lähes 30-vuotiasta leoa aikomuksista siirtyä lionstoimintaan saavuttaessaan leojen 30 vuoden yläikärajan.
Haastatelluista 58 % on harkinnut liittymistä ja 42 % kertoi liittyvänsä ehkä myöhemmin. Suurimpia syitä liittymisen lykkäämiseen olivat muun muassa, että vastaaja on vielä alle 30-vuotias, elämä on kiireistä ja on muita harrastuksia. Lisäksi ei ollut vielä löytynyt sopivaa klubia.
Nilssonin mukaan leijonat voisivat houkutella nuoria mukaan sillä, että parantaisivat viestintää leoihin ja nuoriin, järjestäisivät nuorille suunnattuja aktiviteetteja, kutsuisivat nuoria mukaan aktiviteetteihin ja antaisivat nuorille mahdollisuuden vaikuttaa toimintaan.
PDG Erkki Voutilainen valmistelee parhaillaan Orkester Nordenin sinfoniaorkesterin vastuun siirtämistä Suomeen vuonna 2019. ON:n vastuuhenkilönä toimiva Voutilainen kertoi Orkester Nordenin toiminnasta, taustoista, rahoituksesta ja suunnittelun tämänhetkisestä tilanteesta.
Kansainvälinen johtaja Markus Flaaming avasi kuulijoille maailmanlaajuisen toimintaryhmän Global Action Team GAT:n taustoja ja rakennetta sekä visiota, missiota ja päämäärää.
GAT tuo yhteen maailmanlaajuisen johtajakoulutusryhmän (GLT), maailmanlaajuisen jäsentyöryhmän (GMT) ja uuden maailmanlaajuisen palveluryhmän (GST).
Näin luodaan yhtenäinen toimintapa lionien kolmelle tärkeimmälle toiminta-alueelle. Maailmanlaajuinen toimintaryhmä edistää LCI:n ja LCIF:n visiota ja innostaa lionien ja leojen palvelutyötä.
Ensi kaudesta voimaan tulevalla uudella toimintamallilla halutaan varmistaa LCI-Forwardin mukainen viidelle palvelualueelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen kaikkialla maailmassa, minkä mukaan lionit ovat sitoutuneet palvelemaan vähintään 200 miljoonaa ihmistä.
Suomen Lions-liiton varapuheenjohtaja Pirkko Vihavainen esitteli otteita ensi kauden toimintasuunnitelmasta. Toimintasuunnitelmaa käsitellään tarkemmin KVN:n kokouksessa iltapäivällä.
Liiton pääsihteeri Maarit Kuikka esitteli ensimmäisiä näkymiä vuoden alussa tehdyn palvelukyselyn vastauksista. Kysellä pyrittiin selittämään Lions-toimiston tarjoamien palveluiden käyttöä ja tarvetta tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.
Vastauksista kootaan yhteenveto, jota tullaan käyttämään tulevien toimintakausien toiminnan ja talouden suunnittelun työkaluna. Tuloksista tehdään myös juttu Lion-lehden kevään numeroihin.
Lounaan jälkeen seminaari jatkui kahdella vaihtoehtoisella luennolla: Leijonat ja puhdas Itämeri ja Palveleva lion kybermaailmassa.
Leijonat ja puhdas Itämeri -luennon aluksi Suomen Lions-liiton puheenjohtaja Erkki Honkala ja piirien piirikuvernöörit allekirjoittivat Itämerihaasteen.
Itämerihaaste on verkostoaloite, joka kutsuu organisaatiot toimimaan puhtaan Itämeren puolesta. Vuonna 2017 Itämerihaasteen verkostoon on liittynyt jo 250 organisaatiota Suomesta ja muista Itämeren maista. B-piiri on haastanut kaikki Suomen lions-piirit mukaan Itämerihaasteeseen, niin rannikoilla kuin sisämaassa.
Pääkumppanina Itämeri-talkoissa on John Nurmisen Säätiö. Säätiön Puhdas Itämeri hankkeiden tavoite on kohdentaa toimet sinne, missä pienimmällä kustannuksella on saatavissa aikaan suurin positiivinen ympäristövaikutus. Hankkeissa pyritään parhaalla mahdollisella tavalla yhdistämään julkisen ja yksityisen sektorin asiantuntemusta ja voimavaroja Itämeren hyväksi.
Seminaarin lopuksi kuultiin laaja paneelikeskustelu, miten me voimme kaikki parantaa Itämeren kuntoa.
Lue lisää Itämerihaasteesta.
Palveleva lion kybermaailmassa -seminaarissa käsiteltiin muun muassa digimurrosta.
Lue lisää KVN:n seminaarista ja kokouksesta seuraavasta LION-lehdestä 2/18, joka ilmestyy vain digilehtenä huhtikuussa.
Anna-Kaisa Jansson
Suomen Lions-liiton viestintäpäällikkö