Viimeinen palvelus

Minut kutsuttiin Lions-toimintaan 1990. Hieman myöhemmin tuli klubiimme veli, joka oli hautaustoimistossa töissä. Hän oli huomannut, että kantajien puute oli ihan todellinen.

Hänen ehdotuksestaan aloitimme auttamisen hautauksissa. Jos kuolleen omaisilla ei ollut tarpeeksi kantajia, niin me tulimme avuksi.
Tämä aktiviteetti on kestänyt yli 30 vuotta vaihtelevasti, 10 - 20 kertaa vuositasolla.

Elämme jotenkin erikoista aikaa, nykyisin palveluksiamme on tarvittu yllättävän usein, ja jopa kuusi kantajaa kerralla. Sen vuoksi olemme kiinnittäneet erikoista huomiota asujen yhtenäisyyteen.

Sitä tulemme kehittämään edelleen, koska se osoittaa omaisille, että arvostamme vainajaa. Siunaustilanteessa olemme myös aktiivisesti mukana, osallistumme virrenveisuuteen. Veljissämme on useita hyviä laulajia, joten laulaminen oli ikäänkuin itsestäänselvyys. Mielestäni tällainen auttaminen on lionstoimintaa sen parhaassa merkityksessä. "Keikan" jälkeen on jotenkin puhdistunut olo, joka kestää pitkälle iltaan saakka.

"Viimeinen palvelus" sopii hyvin jokaisen klubin aktiviteetti-toimintaan, suosittelen lämpimästi, jos se ei vielä ole toimintakuvioissa mukana.

teksti: lion Mikko Kauranen
kuva: lion Tapio Sivonen